Perhanan joulunalusaika!

JOULU.

Tuo jokaisen laihduttajan painajainen? No ainakin minulle se on. Pikkujouluja tulee joka tuutista ja tietysti tarjottavana on aina joulutorttuja, pipareita, glögiä, pullaa, suklaata ja ties mitä muuta herkkua. Eikä olla vielä edes päästy siihen itse jouluun, jolloin ei oikeastaan muuta tehdäkään kuin syödään! Yritäpä siinä sitten olla lihomatta takaisin kaikkia niitä vaivoin laihdutettuja kiloja :( 

Meillä oli muutaman kaverin kanssa eilen ensimmäiset "pikkujoulut". Leivottiin pipareita ja syötiin piparitaikinaa (ihan ykkösherkku!), oli suklaata ja suklaakeksejäkin sekä karjalanpiirakoita. Ja tietysti glögiä. En valitettavasti pystynyt vastustamaan kaikkia noita herkkuja ja pian huomasin että siinä keskustelun lomassa söin aikalailla koko ajan jotain, vaikka aivan hyvin olisi riittänyt esimerkiksi vain pari piparia! Ärsyttäää! Tänä aamuna sainkin sitten nähdä hinnan tuosta mässäilystä kun vaa'an luku oli pompannut 73,6 kg. Mun on pakko hillitä itseäni nyt joulun aikaan entistä enemmän. En kuitenkaan halua enkä pystykään kokonaan kieltäytymään kaikista joulun herkuista, mutta nimenomaan KOHTUUS on nyt se avainsana! Mun on pakko oppia syömään kohtuudella joulun herkkuja (ja no, herkkuja yleensäkin). Pitäisi aina muistaa se, että ei tarvitse niitä joulutorttuja ahtaa viittä kappaletta napaansa, yksikin riittää! Siinä ei todellakaan häviä mitään jos niitä syö vähemmän kuin muut, päinvastoin.

Tästä tulikin mieleeni eräs asia, joka varmasti on suuri syy siihen että itselläni on taipumusta tuollaiseen ahmimiseen. Mulla on pikkuveli ja kuten ehkä kaikki joilla on sisaruksia tietää, sisarusten kanssa kilpaillaan aina vähän kaikesta ja tietysti eniten siitä, kumpi saa mitäkin ja kuinka paljon. Nykyään ei tällaista enää ole veljeni kanssa, mutta selkeästi sellainen käyttäytymistapa on jäänyt elämään mussa sitten muissakin tilanteissa. Mutta siis muistan kuinka pienenä veljen kanssa tapeltiin aina juurikin siitä, kumpi saa enemmän karkkia (tai kumpi ehtii syömään enemmän karkkia) tai kumpi saa enemmän kakkua/pullaa/keksejä/ym. Aina välillä tunnistan itsessäni tällaisen paniikinomaisen kilpailun tilanteissa joissa on tarjolla paljon kaikkea herkkua, päässä naksahtaa joku ihme kytkin päälle että apua, nyt on pakko syödä kaikkea ja paljon! Nyt mun onkin kyllä muistettava noissa tilanteissa tarkastella että tuleeko mulle just tuommoinen fiilis ja osattava järkeillä itseni kanssa niin, että mun ei todellakaan tarvitse ahtaa itteeni niitä herkkuja! Se ei ole mikään kilpailu eikä todellakaan viimeinen kerta elämäni aikana kun esimerkiksi joulutorttuja saan syödä. Joulu tulee joka vuosi ja joka vuosi myöskin niitä joulutorttuja saan. Joten niitä ei tarvitse joka vuosi kuitenkaan ahtaa kyllästymiseen asti!

Huh, anteeksi tämmöinen kauhea avautuminen ja pohdinta :D Onko kenelläkään muilla tuollaista taipumusta? Muistatteko että olisitte sisarustenne kanssa kilpailleet tuolla tavalla?

PS. Maailman epäreiluinta on se, että veljeni on aina ollut ja on edelleen laihin tuntemani henkilö, ihan tosissaan sellainen kukkakeppi. Miksi oi miksi minulle ei voitu suoda sellaisia geenejä?! :(

---------

Päivä 5: Miksi haluat pudottaa painoa? Teetkö sen itsesi vuoksi?

Lyhyt ja ytimekäs vastaus: Haluan tuntea oloni hyväksi omassa kropassani, joten itseni vuoksi tätä teen. Mutta, on myös myönnettävä että kyllä teen tätä muidenkin vuoksi, koska haluan että muutkin pitävät kropastani. Ensisijaisesti kuitenkin itseni vuoksi.

30 Days - Day 4

Päivä 4: Mitä pelkäät kaikkein eniten painon pudottamisessa?
Yksinkertainen vastaus: pelkään sitä että epäonnistun taas niin kuin niin monesti ennenkin. Tässä on kuitenkin kyse pitempi aikaisesta, koko loppuelämän kestävästä elämäntapamuutoksesta ja pelkään sitä että vaikka saisinkin laihdutettua sinne tavoitepainoon, että en sitten pystykään pitämään kiloja kurissa vaan huomaan taas parin vuoden päästä olevani samassa tilanteessa kuin nyt. Sitä pelkään eniten.

30 Days - Day 3

Päivä 3: Kenen vartaloa ihailet ja miksi?

 NINA DOBREV

Hänellä on todella ihana tiimalasimainen vartalo. Hän ei ole aivan tikku vaan mukavasti muotoja ja terveen näköinen:)

MIA KIRSHNER

Mia edustaa sitten hieman toisenlaista vartalotyyppiä jota myös ihailen. Olisi ihana olla noin pikkuinen!

MILA KUNIS

Milalla on myös aivan todella ihana vartalo!

ANGELINA JOLIE
Angie on yksi suosikkinäyttelijöistäni ja yksi suurimmista motivaattoreistani. Täydellinen kroppa, vai mitä olette mieltä? 

Onhan noita oikeastaan vaikka millä mitalla, myös lähipiirissäni on ihmisiä joiden vartaloa ihailen ja saan heistä paljon motivaatiota. Tässä nyt siis kuitenkin kolme kaunotarta jotka ensimmäisenä tuli mieleen ja löysin nopeasti koneeltani hyviä kuvia heistä :) Ja tosiaan koen tuon Nina Dobrevin vartalon sellaiseksi realistiseksi motivaattoriksi, eli tuollaiseen uskon minullakin olevan oikeasti mahdollisuuksia :)

Ihailen kuitenkin terveennäköisiä vartaloita, ja useimmiten tykkään että on joitain muotoja. Tosin välillä huomaan ajattelevani jostain näyttelijästä esimerkiksi että onpa juuri ihanan laiha ja itsekin haluaisin olla noin laiha, ja sitten joku toinen sanookin että kyseinen tyyppihän on ihan sairaalloisen laiha, anorektikko! Silloin sitä aina vähän herää ajattelemaan että millaisia vartaloita sitä oikein ihannoikaan ja kuinka välillä tuntuu että on itsekin tullut hieman sokeaksi sille, mikä on vielä terveellisen ja elinvoimaisen näköinen vartalo ja mikä ei.

Anteeksi tästä kilometripostauksesta :D

30 Days - Day 2

Päivä 2: Oletko tyytyväinen pituuteesi?
- Olen siis vajaa 162 cm pitkä ja silloin joskus teininä kun pituuskasvu pysähtyi niin harmitti että näinkö lyhyeksi sitä jäin. Mutta nykyään ei 99,9% ajasta harmita ollenkaan että olen näin lyhyt. :) Yletän kuitenkin suunnilleen kaikkialle ihan hyvin :D Ainoastaan ehkä festareilla ja keikoilla harmittaa että ei meinaa aina oikein nähdä lavalle. Mutta tosiaan, suurimman osan ajasta olen ihan tyytyväinen pituuteeni. Voipahan huoletta käyttää vaikka kuinka korkeita korkoja ilman että tuntee itsensä "liian pitkäksi" :D

30 Days - Day 1

Ajattelin minäkin nyt lähteä mukaan tähän kolmenkymmenen päivän haasteeseen, eli joka päivälle on jokin kysymys johon pitäisi vastata. Tuleepahan vähän säännöllisyyttä tähän blogiin kun meinaa välillä venähtää postaustauot melko pitkiksi (tällä viikolla olen tosin näköjään innostunut taas päivittelemään useammin, hyvä minä! :D).

Päivä 1: Tietosi (Ikä / Pituus / Paino / Vyötärö / Lantio / Reisi / Paitakoko / Housukoko / Lähtöpaino / Tavoitepaino? - 22v. / n. 161,7 cm / 73 kg / 90 cm / 105 cm / v. reisi 63cm, o. reisi 62cm / 40-42 / 42-44, L-XL / Blogin alussa 76,3 kg / 55 kg

P.S. Olen aiemmin kirjannut ylös mittoja tänne, ja näköjään on jonkin verran senttejä lähtenyt! Esim. vyötäröltä näköjään 6 senttiä! Lantioltakin pari senttiä :) Harmittaa toisaalta ettei reisistä näköjään ole lähtenyt vielä yhtään ja ne ovat nimenomaan se kohta kropassani jota aivan ehdottomasti haluaisin pienemmiksi :( Onko teillä vinkkejä kuinka saada reidet pienemmiksi? Olen omasta mielestäni kyllä treenannut niitä kovasti...

73,0!!

Jes, tänä aamuna vaaka näytti tasan 73 kiloa! Vihdoinkin, pitkän tauon jälkeen, saan taas vetäistä raksin ruutuun tuonne oikeaan palstaan :) Huomenna voiskin vaaka näyttää jo 72 alkavaa lukua ;)

Tänään luvassa vielä combat! Siinä onkin vaihtunut ohjelma, ja uusi ohjelma onkin ollut tosi rankka. Mutta ainakin hiki lentää ja kaloreja kuluu ;)

Mä en olekaan tänne mun syömisiä hirveesti kertoillu, mietin että mitenköhän paljon teitä kiinnostaa lukea semmoista? Eilen käytiin kaverin kanssa Raxissa syömässä, mutta puhuttiin just että Rax on siinä mielessä ihan hyvä tuommoinen pikaruokaravintola koska siellä saa syödä sitä salaattiakin niin paljon kuin napa vetää, tai vaikka pelkästään salaattia! Itsekin loppujen lopuksi eilen söin vain kaksi melko pientä pitsa slicea, täytin vatsaani enimmäkseen salaatilla, ananaksella, herneillä, tonnikalalla, fetalla ym. Salille kyllä menin sitten pian syönnin jälkeen kun oli ruoka vähän laskeutunut ensin :)

Tänään ajattelin tehdä jonkun hyvän munakkaan jääkaapin sekalaisesta sisällöstä!

Blogger ärsytystä!

Onko kellään muulla ollut ongelmia Bloggerin kanssa viime aikoina? Mulla häviää osa lukemistani blogeista siitä lukulistalta, ihan sairaan ärsyttävää! Onko tää nyt joku yleisempi probleema vai kuseeko mulla joku juttu nyt tääl?! :D

/EDIT. Hahah, heti kun olin postannut tämän niin kaikki lukemani blogit ilmesty takas listalle :D Mutta oon varma ettei ongelma ollut vielä tässä...eiköhän ne sieltä taas häviä jonnekin...

Kelly Osbourne

Yksi suurimmista innoittajista tällä hetkellä on kyllä uskomattoman paljon hoikistunut Kelly Osbourne! Seurasin joskus aikoinaan sitä The Osbournes tosi-tv sarjaa ja kyllä kun muistelee sen aikaista Kellyä ja vertaa tähän nykyiseen kaunottareen, niin kyllä antaa puhtia itsellekin! Kelly näyttää siltä että on todellakin viimein löytänyt itsensä ja nauttii uudesta hoikemmasta elämästään. Hyvä Kelly!

Maanantai motivointia!

Tais iskeä joku alitajuinen kapina tuota ensilunta kohtaan kun automaattisesti tuli valittua tällaisia kesäisiä rantakuvia motivoimaan tätä alkavaa viikkoa :D

Mä en ole yhtään talvi-ihminen. VIHAAN kylmyyttä ja erityisesti lunta. Kylmyydenkin vielä kestäisin,

mutta toi lumi sais kyllä painua jonnekin...Lumi ja jää, niitä vihaan eniten talvessa.

Lumen takia liikkuminen paikasta A paikkaan B vaikeutuu ihan hirveesti (en siis todellakaan omista autoa),

onhan se hyvä lähtee sillä pyörällä polkemaan ja loppujen lopuksi taluttaa se koko matka, koska sitä lunta on niin maan perkeleesti ettei polkeminen yksinkertaisesti onnistu! ARGH. Koitan sinnitellä joululomaan asti, mutta joulun jälkeen kyllä ehkä hankin sen bussikortin, vaikka ainahan se on liikuntaa se pyöräileminen/käveleminenkin, mutta kyllä talvella kun pitää raahautua yliopistolle niin se mukavuus ehkä vie loppupeleissä voiton. Viime talvena koin nimittäin niin monesti ne aamut kun katuja ei ollu viel ees aurattu ja siel no se joku kaksi metriä lunta ja piti siellä tarpoo kuin jossain mannerjäätiköllä hirveessä tuulessa ja tuiskeessa, ja kun pääsi lopulta yliopistolle ja näytti ihan lumiukolta jolla oli mustat silmät kun kaikki ripsarit valui pitkin poskia...huoh. VIHAAN.

No joo, anteeksi avautuminen. Onko meitä muita talven vihaajia vai onko kaikki silleen jeejeeluntajajäätäjajoulu<3<3<3<3<3<3<3<3<3 :D

73,3

Ai että tää viikko on kyllä mennyt hyvin! Tänään aamupaino näytti tuota 73,3 kg ja sai kyllä hymyilemään! Ihan mahtavaa! Tässä on nyt vielä puolisentoista viikkoa aikaa pudottaa paino sinne 72 kiloon, ja vaikka nyt en sit ihan siihen tasan 72 kg pääsisi, niin aivan varmasti marraskuun lopussa vaa'an luku alkaa sillä seiskakakkosella! Tuli mitä tuli! 

Mietinkin tässä jo seuraavaksi sitten että joulukuun tavoitteena saisi olla sitten se 70 kg. Mutta ei nyt vielä kiirehditä edelle, päivä kerrallaan. Musta kuitenkin tuntuu että tommoinen kahden kilon painon pudotus kuukaudessa voisi olla semmoinen sopivan realistinen tahti ottaa nyt tavoitteeksi tästä eteenpäin.

Tää on aivan törkeen ihana kuva, eikö?! Todella inspiroiva.

Eilen tuli lähettyä vähän extempore Rumaan bailaamaan. Piti mennä ihan vain istuskelemaan parin tyttökaverin kanssa yhden kotiin jauhamaan paskaa mutta sitten innostuttiinkin lähtee tanssimaan. Vaikka joinkin pari vodkatuoremehua en ollut kuitenkaan humalassa mikä oli tosi hyvä, koska tänään on pitänyt olla tosi ahkera ja kirjoittaa yllätysyllätys kandia! Oli kyllä hirveen kiva olla tuolleen pienellä tyttöporukalla liikenteessä (yleensä matkassa on aina hirveen iso porukka niin tyttöjä kuin poikiakin) ja tanssia niin että hiki tuli. Urheilun kannalta tuli siis vähän otettua sekin ;)

Nyt jatkan taas tota akateemisempaa kirjoittamista, päätin ottaa tämmösen pienen tauon ja tulla päivittelee. Ja jäin nyt tuijottaa tota kuvaa! Oikeesti, täydellinen vartalo!

73,6

No huh, ei se eilinen iltasyöpöttely sitten onneksi vaikuttanutkaan niin paljon kuin mitä pelkäsin. Vaaka näytti aamulla 73,6 kg! Nyt vajaa pari tuntia tehokasta kandikirjoitusta ja sitten combattiin!

Tää kuvastaa täydellisesti akateemisen kirjoittamisen prosessia :D

Kuulumisia

Ai että vihaan otsikointia. Pahoittelut siis aina näistä mun tosi hienoista ja kekseliäistä otsikoista :D Aaanyway. Viikko sitten olen viimeksi postaillut, hups. Mutta eipä tässä kyllä kummempia ole tapahtunutkaan. Paino on nyt ollu pääsääntöisesti aamuisin 73 kg puolella, heitelly välillä 73,4-73,8 kg. Tänään on tosin tässä illalla tullut taas mässytettyä kaikkea ylimääräistä (munhan ei siis pitäisi syödä iltaisin enää...yritän nyt tosissani parantaa tässä asiassa!), joten enpä ihmettelisi jos huomenna aamupaino on pompannut taas sinne 74 kg :( No mutta, pitää sit taas ottaa itteään niskasta kiinni. Ja huomenna onkin sit combat taas!

Liikunnoista sen verran, että esimerkiksi viime viikolla en valitettavasti ehtinyt käymään jumpassa kuin kerran. Joululomaa kun lähestytään niin on aivan jumalaton määrä kaikkia palautettavia esseitä, plus se kaikista suurin työ on ollut kandin kirjoittaminen. Lähdekirjallisuuden lukeminen, muistiinpanojen tekeminen ja nyt vihdoin se itse kirjoittaminen on vieny aivan saatanasti aikaa (pardon my French), eikä helpota ennen ensi viikon tiistaita, jonka jälkeen voin ehkä päiväksi hengähtää ja sit pitää alkaa paahtaa kaikkia muita kouluhommia joita oon ehkä semisti laiminlyönyt. Tällä viikolla kuitenkin kävin tiistaina salilla, huomenna torstaina on tosiaan combat ja perjantaina vakaa aikomus ehtiä zumbaan. 

Vielä täytyy kiristää että saan kuukauden tavoitteen toteutettua, eli painon täytyy pudota vähintään sinne 72 kiloon. On tässä vielä, itseasiassa tasan kaksi viikkoa aikaa ja mä aion onnistua!!

Motivoivia kuvia

Fitball + Combat

Tänään tulikin oikein repäistyä ja kävin kahdessa jumpassa peräkkäin. En ollut aikasemmin käynyt tuolla Fitball tunnilla ja päätin nyt uskaltautua sinnekin kokeilemaan. Siellä siis käytetään apuna sellaista isoa jumppapalloa. Puoli tuntia oli aerobista pomppimista pallon kanssa ja puoli tuntia lihaskuntoa, joka ei oikein tahtonut tuon pallon kanssa onnistua. Mulla tais sittenkin olla liian iso se pallo (niitä oli siis vissiin kahta erikokoista) niin ei tosiaan onnistunut kaikki ne lihaskuntoliikkeet kun ei jalat ja kädet meinannu ylettääkään maahan :D Oli kuitenkin sen verran mukavaa, että voisi toisenkin kerran mennä (ja ottaa sitten vaikka se pienempi pallo!). 

Fitball -tunnin jälkeen jatkoin suoraan Combattiin, jossa olikin just vaihtunut ohjelma eli oli sielläkin vähän hukassa liikkeiden kanssa - mutta toisaalta niin oli kaikki muutkin :D Kyllä alkoi hieman väsyttää Combatin aikana, ei enää meinannut jalka nousta vaikka välillä sit sainkin aina kunnon spurtin päälle. Lihaskunto tunnin lopussa oli kyllä aivan tappo! Huhhuh. 

Tarkoitus olis mennä huomenna vielä zumbaan, mutta katsotaan nyt mikä fiilis on huomenna, onko paikat niin hullun kipeenä ettei sängystä edes pääse ylös :D

Tehokuukausi!

Eilen illalla en meinannut saada unta ja aloin ajattelemaan taas tätä laihdutus- ja liikuntaprojektia. Alkoi oikein ahdistamaan kun tajusin että vaikka olenkin liikkunut melko hyvin koko syys- ja lokakuun, niin paino ei ole tippunut yhtään! Ja joo tiedetään, olen valittanut tästä samasta jo parikin kertaa täällä, mutta selvästikään en ole pystynyt toimintaani - eli syömistapojani - muuttamaan jotta sillä olisi ollut todellista vaikutusta painon putoamiseen. Niinpä päätin että tämä alkanut marraskuu tulee olemaan kunnon tehokuukausi, joka pitää sisällään:

• hikiliikuntaa vähintään 4 kertaa viikossa
• karkkilakko
• muutenkin sokerin vähentäminen kaikessa
• hiilareiden vähentäminen!!
• ei ruokaa klo 18:30 jälkeen (poikkeuksena maanantait jolloin ehdin oikeastaan syömään vasta 19:30 jälkeen)

Marraskuun lopussa paino saa olla enintään 72 kg. Tänä aamuna vaaka näytti siis 74,2 kg, joten kyllä täytyy päästä kuukaudessa edes tuohon 72 kiloon, mieluusti tietysti myös 71-70 kiloon.

Tänään on mennytkin jo ihan mukavasti, lukuunottamatta yliopistolla syötyä jauhelihapitsaslicea lounaaksi, koska ei vain yksinkertaisesti ollut mitään muuta vaihtoehtoa jota olisin voinut syödä. Juuri tätä aina vieroksun esim. karppaamisessa, sillä on se nyt perseestä jos et sit voi syödä yhtään mitään jos ei ruokalassa satu olemaan mitään karppivaihtoehtoa (eikä sinne ainakaan vielä ole ilmestynyt mitään lappuja että "hei, tää on myös sopiva karppaajille!"). Mutta joo, pyrin kuitenkin yliopistollakin aina valitsemaan jonkun paremman vaihtoehdon, tänään nyt vain kävi niin ettei mikään muu miellyttänyt.

Salilla kävin myös ja ai että mä kyllä nautin tosta saliharjottelusta! Tein tossa viel yks päivä iPodiin tosiaan sellaisen treenisoittolistan ja kuuntelin sitä ihan fiiliksissä samalla kun treenasin. Ja on se ihan uskomatonta et miten joku biisi voi potkia eteenpäin ja auttaa jaksamaan vaikkapa crosstrainerilla harjottelua pidempään kuin mitä oli tarkoitus! Huomenna uudestaan salille, torstaina combat ja perjantaina zumba!

Tästä se nyt alkaa enkä todellakaan aio tuottaa teille enkä etenkään itselleni pettymystä!