sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Run Forrest run!

Kävin eilen ostamassa itselleni kunnon juoksukengät! Oon aina inhonnut juoksua mutta viime aikoina se on alkanut jotenkin kiinnostamaan ja viehättämään ja olenkin päättänyt että tänä kesänä opettelen juoksemaan. Asenne tunnetusti ratkaisee ja oon päättänyt ottaa juoksuun positiivisen asenteen. Oon päättänyt että mä tulen nauttimaan juoksemisesta! Kengät löytyi Intersportista, ne on Adidaksen ja maksoivat tarjouksessa n. 60 euroa. Myyjän mukaan oikein hyvät perusjuoksukengät joilla on hyvä aloittaa :)

Ja kuin tilauksesta, huomasin että mun salilla aletaan ens kuussa järjestämään juoksutunteja, joilla opetellaan vähän tekniikkaa ja semmosta! Sinne on siis pakko mennä ;)

Harrastaako teistä kukaan juoksua? Onko antaa jotain hyviä vinkkejä kuinka pysyä motivoituneena? Entä onko täällä sellaisia jotka välillä kärsii penikkataudista? Mua nimittäin se aina välillä vaivaa ja vähän jännittääkin että miten mahtaa juokseminen vaikuttaa siihen...

Ja hei, mielelläni otan vastaan myös teidän soittolistoja joiden tahtiin tykkäätte lenkkeillä!

torstai 12. huhtikuuta 2012

Viikonloppu

Tää viikko on mennyt tähän asti tosi hyvin ja paino onkin alkanut tasaantumaan vaikkei se ihan vielä olekaan siellä missä pitäisi. Valitettavasti vain tämä huomenna alkava viikonloppu tulee olemaan erittäin öh..nestepainotteinen, sillä lähetään ns. luokkaretkelle opiskelukavereiden kanssa. Tulee olemaan jättimäiset bileet, joten en edes yritä olla selvinpäin siellä yli 50 hengen joukossa. Varmaan tulee hieman syötyä kehnonlaisestikin mutta yritän parhaani. Ensi viikolla sitten taas paluu normaaliin :)

Tää oli nyt tämmönen pikapäivitys tässä pakkailujen lomassa. Hyvää viikonloppua kaikille! :)

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Tunnustuksia

Moi pitkästä aikaa. En ole siis kuollut eikä minua ole kidnapattu itärajan taakse, olen yksinkertaisesti ollut laiska! Ei ole hirveästi huvittanut tulla blogiinkaan kirjoittelemaan siitä kuinka "en tänäänkään tehnyt yhtään mitään - paitsi söin" :( Nyt oli kuitenkin aika tulla tunnustamaan synnit sillä tämä on kestänyt jo aivan liian kauan!

En ole nyt yli kuukauteen liikkunut paljon paskaakaan (pardon my French...), viime kuussa kävin salilla ehkä 5 kertaa ja nyt olenkin ollut sitten kipeenä kohta kaksi viikkoa. Saakelin sitkeä flunssa! Lisäksi tietysti on ollut hulluna opiskelustressiä ja kiirettä ja sosiaalisia menoja. Noh, eihän siinä nyt kai mitään jos välillä tuleekin pidempi tauko kunnon treenauksesta, MUTTA - ja tässä tulee se kaikkein karmein asia - olen mättänyt naamaani herkkuja joka päivä viimeisen parin viikon aikana. Tämä on nyt oikeesti se kaikkein järkyttävin seikka, sillä musta tuntuu etten pysty lopettamaan! Joka päivä tekee ihan hulluna mieli jotain epäterveellistä: suklaata/karkkia, donitseja, sipsejä, keksejä....Tää on nyt mennyt myöskin jo siihen että joka kerta kun käyn kaupassa ostoskoriin tarttuu jotain makeaa mukaan. Vaikka kuinka päätän aina ennen kauppaan menoa että nyt ei sitten mitään ylimäärästä niin kappas, joku suklaapatukka sieltä sitten kuitenkin löytyy. Suoraan sanottuna vituttaa tää oma selkärangattomuus.

Ja kyllähän tämä tietysti jo vaa'assakin nyt näkyy. Aluksi ei näkynyt vaikka olin mässännyt monta päivää ja siitä varmaan tulikin joku valheellinen käsitys että "hei, eihän tää nyt ookaan niin paha juttu vaikka vähän herkuttelenkin!" Hävettää nyt kertoa että mikä vaa'an luku tänä aamuna oli eilisen sipsimätön jälkeen, mutta mitäpä sitä peittelemään. Mun on itsekin pakko herätä tästä hirveestä mässäilystä. Paino oli siis tänä aamuna 74,4 kg. Harmittaa että olin kuitenkin päässyt jo vakaaseen 72 kiloon ja nyt se keikkuu tuossa painajaisluvussa joka ei tunnu koskaan irrottavan otettaan musta. Toisaalta luotan siihen, että kunhan vaan nyt lopettaisin tämän mässäilyn hetkeksi kokonaan niin paino varmaan tasaantuisi, tuostakin aika paljon on nesteitä uskoisin.

Nyt on kuitenkin aika ottaa itteään niskasta kiinni. Pääsiäinen on tietysti nyt tulossa joten vaikea pysyä erossa suklaamunista ihan kokonaan, mutta sipseistä ja leivonnaisista otan eron NYT. Pääsiäisen jälkeen alkaa myös karkki/suklaalakko. Tätä kestää nyt sitten ainakin siihen asti kunnes pääsen takaisin sinne 72 kiloon, sitten voi taas yrittää uudestaan sitä KOHTUUDELLA herkuttelua. Ensi viikon jälkeen pitäisi myös opiskelustressin ja kiireiden laskea hetkellisesti joten ehdin myös salille useammin.

Kyllä tästä vielä noustaan!

Pyydän anteeksi tällaista suht negatiivista ja pitkää kirjoitusta, mutta haluan toisaalta olla rehellinen niin lukijoilleni kuin itsellenikin siitä, että aina ei tämä laihdutusprojekti vain mene putkeen ja tulee näitä tämmöisiä sortumiskausia. Jos siellä joku muukin on kamppaillut tai kamppailee tällaisen mässäilykauden kanssa niin ainakin tiedätte nyt ettette ole yksin! Tämä on vain hetkellinen epäonnistuminen, mutta pitää muistaa että jokainen päivä on uusi mahdollisuus kääntää kelkka parempaan suuntaan ja sanoa "ei" houkutuksille! Tsemppiä kaikille jotka kamppailee näiden samojen asioiden kanssa.