Best present ever!

Heissan!

Mitäs kaikille kuuluu?

Miten meni joulu?

Toivottavasti mukavasti ja stressittömästi :)

Aika moni on tainnut joulun ajaksi hylätä liiallisen kontrollin syömisten suhteen, enkä voi väittää että olisin itse ollut erilainen nuori ja tarkkaillut syömisiäni kovin tiukasti. Olen kuitenkin suht ylepä itsestäni ollut ainakin viime viikolla. Söin nimittäin jouluruokiakin mielestäni sopivalla kohtuudella enkä tunkenut itseeni paniikinomaisesti kaikkea mitä eteeni kannettiin. Tästä viikosta en voikaan sitten ylpeillä, sillä vaikka kunnon ruokaa olen syönyt maltillisesti ja sopivan kokoisissa annoksissa, erityisesti joulusuklaita on tullut tungettua kurkusta alas aivan liiallisia määriä...En onneksi saanut joululahjaksi mitenkään hirvittävän paljon suklaata, mutta talosta kuitenkin löytyy noita makeisia senkin edestä, ja niitä on siis myös tullut syötyä. 

Kävin tänä aamuna ensimmäistä kertaa moneen moneen päivään vaa'alla ja se näytti 73,7 kg. Toisaalta luku oli helpotus sillä pelkäsin sen näyttävän paljon enemmän. Toisaalta ottaa päähän niin pirusti sillä edellisellä kerralla kun punnitsin itseni painoin 72,3 kg. No, ei auta muu kuin alkaa taas rajoittaa tuon suklaan ym. mättämistä!

Ja siinä toivottavasti auttaa uusi upea joululahjani!

 

iPhone 4 <3

Jep tiedän, tarkoituksena oli että ostan puhelimen itse kun saavutan ensimmäisen tavoitteeni eli 70 kg painon. No, ihanat tontut isi ja äiti sitten  näköjään hommasivat tämän puhelimen joululahjaksi!!

Olen ihan innoissani ja olenkin jo ehtinyt hankkimaan puhelimeen monia erilaisia appeja eli ohjelmia.

Yksi niistä on todella mainio nimeltään ShapeUp. 

Pahoittelen huonoja webcam kuvia...

ShapeUp on kuitenkin ilmainen ohjelma jolla voi tarkkailla päivittäistä kalorimäärää. Ohjelma kyselee aluksi nykyistä painoa ja pituutta sekä tietysti tavoitepainoa. Siihen asetetaan myös toivottu laihdutusvauhti, eli kuinka paljon haluaisi laihtua per viikko. Syötettyjen tietojen perusteella ohjelma laskee käyttäjälle sopivan kalorimäärä per päivä. Pitkin päivää ohjelmaan voi sitten syöttää syömänsä ruuat joita ohjelmata löytyykin paljon, ja niitä voi myös hakea netistä. Omaa profiilian voi muokata, esimerkiksi syöttää aina uuden painon joka sitten näkyy kaaviossa josta on helppo seurata painon muuttumista. Myös liikunnat voi merkata päivien kohdalle ja ohjelma vähentääkin liikunnalla kulutetut kalorit päivän syödyistä kaloreista.

HIeman huono selostus ehkä mutta toivottavasti saitte jonkinlaisen kuvan mistä ohjelmassa on kyse. Itse olen jäänyt tähän aivan koukkuun! Ohjelmaan on todella helppo merkata syömiset koska puhelinta nyt yleensä kantaa kaikkialla mukana eikä siis tarvitse odottaa että pääsee tietokoneelle merkkaamaan esimerkiksi Kiloklubiin päivän syömiset. Ja tosiaan ShapeUp on myös ilmainen joten suosittelen ehdottomasti tämän ohjelman lataamista mikäli omistatte iPhonen (saattaa tämän saada muillekin älypuhelimille, en tiedä)!

Minkäslaisia lahjoja te saitte? :) 

Wow!

Tänään odotti aikamoinen yllätys kun nousin vaa'alle. Yhdessä yössä paino tipahtanut melkein kilon ja nyt luku näytti 72,3 kg!! Ihan mahtava fiilis! Toivottavasti pysyykin nyt tuolla 72 paikkeilla :) Olen kyllä aika ylpeä itsestäni että olen saanut pidettyä syömiset hyvässä kurissa vaikka olenkin nyt jo täällä vanhempien tykönä ja joulu on näin lähellä, eli toisin sanoenhan se tarkoittaa sitä että ruokaa olisi tarjolla vaikka pienelle armeijalle! :D Se toki helpottaa, että isäni on itse aloittanut oman laihdutusprojektin ja on vähentänyt hiilareita runsaasti, joten tarjolla on paljon kasviksia joita itsekin sitten olen valinnut lautaselleni enemmän.

Olen miettinyt että sitten kun pääsen ihannepainooni niin voisin viimein käydä ottamassa uuden tatuoinnin <3

Päivä 23: Onko median luoma nais-/mieskuva osasyy siihen, miksi haluat pudottaa painoa?
Valehtelisin jos väittäisin ettei sillä ole mitään vaikutusta siihen, millaisena näen ihannevartaloni ja mihin haluan pyrkiä. Tottakai se pakostikin vaikuttaa kun mediassa 99% ajasta ihannoidaan ja näytetään täydellisen kropan omaavia julkimoita ja lehdet on täynnä laihdutusvinkkejä ym. Olen varma että jo ihan pienestä pitäen, silloin kun ensimmäisiä kertoja aloin miettimään painoani (eli oikeesti tosi nuoressa iässä) vertasin itteäni median luomaan naiskuvaan ja tietysti vertasin itseäni myös kavereihini jotka olivat laihoja ja suosittuja. Mutta nykyään syy miksi laihdutan ei ole pelkästään siinä että pitäisi mahtua median luomaan muottiin vaan kyllä pelissä on ihan omakin hyvinvointi ja terveys.


Ja hei hyvää ja terveellistä joulua kaikille teille ihanille lukijoilleni!<3 En varmaan tässä pariin päivään taas pääse enkä ehdi käymään blogin puolella joten toivottelen hyvät joulut jo nyt :) Muistakaa nauttia joulusta älkääkä liikaa tuijottako vyötäröä ja vaakaa, kohtuudella voi nauttia nyt kaikesta! ;) 

Hupsista, on taas jäänyt muutama päivä välistä näihin vastailussa...

Päivä 20: Mitä aerobista liikuntaa harrastat mieluiten?
Combattia, zumbaa ja kävelyä tulee harrastettua useimmiten eli ovathan ne silloin myös mieluisia :)

Päivä 21: Mistä saat parhaita vinkkejä terveellisten elämäntapojen noudattamiseen?
Muista terveellisellä tavalla laihdutukseen pyrkivistä blogeista ja etenkin tuosta Undressed Skeleton -blogista saa aika paljon vinkkejä ja motivaatiota.

Päivä 22: Kerro viisi parasta puolta itsestäsi!
Oh shiiiit...Oletan jotenkin et tässä on kuitenkin kyse ulkoisista puolista? Huulet (niistä ei ainakaan ole suuremmin valittamista), kynnet (vahvat), nenä (okei on siitäkin välillä jotain komplekseja et liian terävä tmv. mutta useimmiten oon ihan tyytyväinen), hiukset (melko pitkät jo) ja silmien väri (kivan vihreä ja tummuus vaihtelee aina välillä :D).

Päivä 19: Mitä kohtaa kropassasi treenaat mieluiten? Miksi?
Hmm varmaan jalkoja/reisiä, koska haluan niistä pienemmät ja kiinteämmät. Myös käsivarsia treenaan melko paljon samasta syystä.

Viimeinen päivä lentoemäntädieettiä ja nyt täytyy kyllä tunnustaa että enhän mä ole edes kovin tarkasti noudattanut koko dieettiä :D Olen kyllä syönyt niitä ruoka-aineita joita dieetissä on, mutta en ole orjallisesti noudattanut kaikkia määriä ja järjestystä ym. Olen jokatapauksessa laihtunut pois ne grammat mitä lihoin toissaviikonloppuna kun olimme sillä viikonloppureissulla kavereiden kanssa, joten olen suht tyytyväinen siihen. Katsellaan vielä huomenna miltä näyttää :)

Päivä 18: Mikä ruoka on paheesi?

Paheita tuolta ruokapuolelta löytyy vaikka millä mitalla...Rakastan riisiä ja pastaruokia, joissa tietysti on hulluna hiilihydraatteja joita pitäisi koittaa vältellä...Rakastan myös kiinalaista ruokaa, kuten friteerattua kanaa hapanimeläkastikkeessa, ei siis myöskään mikään maailman terveellisin valinta :D Tosin onneksi kiinalaista ruokaa tulee syötyä ehkä pari kertaa vuodessa, jos sitäkään. Pitsa on myös suuri paheeni. Hampurilaisetkin menee, mutta onneksi niihin ei ole kovinkaan usein suurta himoa. Ranskalaiset sensijaan on mieluisampi vaihtoehto, joskaan ei terveellisempi. Ja sitten kaikki herkut ylipäänsäkin, sipsit, jäätelö, karkit, leivonnaiset ym. 

Päivä 17: Lempiruokasi?
Lemppariruokia löytyy varmasti useitakin, tykkään yleensä kaikista pastaruuista, lasagneista ja laatikoista, esim. makaronilaatikosta ja kaalilaatikosta. Kuitenkin ihan ykkössuosikkiruoka on kana. Kana missä muodossa oikeastaan vain. Voisin elää pelkästään syöden joka päivä kanaa; riisillä, salaatissa, wrapissa, padoissa, paljaaltaan, uunikanaa kasvisten kanssa...Ihan miten vain :D

Herkullisen kuvan nappasin täältä. Resepti vaikuttaa tosi herkulta, pakko ehkä tehdä vielä tällä viikolla joku päivä kunhan saa tämän lentoemäntädieetin käytyä läpi! :)

Twilight motivointia

Tulin hetki sitten leffasta, kävin siis tosiaan katsomassa Twilight: Breaking Dawn -elokuvan. Olin itseasiassa melko yllättynyt, tämähän oli ihan hyvä! Tosin sai siellä edelleen naureskella tahattomasti joillekin jutuille...Anyway, oli pakko tulla heti jakamaan pari kuvaa jotka sai mut siellä leffassa motivoitumaan ja inspiroitumaan ihan suunnattomasti!

Nimittäin Kristen Stewart näytti aivan hullun upealta leffan melko alussa vaalean beigessä kotelomekossa. Ajattelin heti kun näin hänet että hitto, tuossa kunnossa minäkin haluan ja AION olla vielä jonain päivänä, jotta voin myös käyttää ihania ja tyylikkäitä kotelomekkoja ilman että tarvitsee vetää vatsaa sisään ja pelätä hirveitä muhkuroita joka puolella!

Leffassa oli kyllä sitten kunnon kauhukuvakin siitä millaiseksi EN missään nimessä halua kuihtua...Hienoa erikoistehosteiden käyttöä kyllä, oli nimittäin niin aidon näköistä mielestäni että jo hetken pelkäsin että Kristen on oikeasti laihduttanut itsensä luurangoksi. Mutta ei sentään. Suosittelen kyllä että käytte tsekkaamassa tämän leffan mikäli on aikaisemmatkin Twilightit tullut katsottua. Tämä ihan yllätti positiivisesti :)

PS. Lukaskaahan myös päivän aiempi postaus alempaa :)

Walk it off!

Kesäisin tulee pyöräiltyä paikasta toiseen, mutta nyt kun on lumetkin maassa ja melko liukasta, itse en ainakaan uskalla enää polkea. Kävely vie tietysti enemmän aikaa, mikä hieman ärsyttää ja vaikuttaa aikataulujen suunnitteluun uudella tavalla, mutta kävelyllä on kuitenkin niin paljon hyviä vaikutuksia että olen päättänyt kävellä suurimman osan matkoista! Bussikortin olen päättänyt hankkia joululoman jälkeen niitä aamuja varten kun on hullun kylmä ja sataa ja tuulee, ja yliopistolla pitäisi olla klo 8:15. Mutta aina kun vain sää ja aikataulu sen sallii, kävelen kaikkialle. Ja kun kävelee työ-/koulumatkat, samalla tulee päivän lenkkeilykin hoidettua! Sain ensimmäisenä yliopistovuotena (en silloin vielä omistanut pyörää) pidettyä itseasiassa aiemmin laihduttamani kilot kurissa juurikin kävelemällä aina ja kaikkialle! Mutta sitten kun vaihdoin pyöräilyyn ei kaloreita selkeästikään tullut kulutettua yhtä paljon :(

Kohta lähdenkin itseasiassa kävelemään keskustaan hieman kiertelemään kaupoissa (pitäs vissiin jotain joululahjoja katella?!) ja meinasin mennä leffaan katsomaan uusimman Twilightin :D Olen lukenut ne kirjat ja pidin niistä aika paljon, erittäin mukaansatempaavia, tosin tää viimeinen kirja oli kyllä se least favorite...Leffoista en ole oikeastaan pitänyt (paitsi se eka oli ihan jees), mutta koska olen ne kaikki nähnyt tähänkin mennessä niin onhan se pakko käydä uusinkin katsastamassa. 

Leffasta puheenolleen, mitä TE syötte leffanaposteltavana vai syöttekö mitään? Mulla on paha tapa napostella aina jotain. Olin jo yhdessä vaiheessa päässyt siitä eroon, mutta nyt tapa on tullut takaisin :( Tosin olen yrittänyt valita sitten naposteltavaksi jotain terveellisempää kuten pähkinöitä. Koitan tässä juuri samalla psyykata itseäni siihen että en ottaisi mitään tällä kertaa leffanaposteltavaksi! Katsotaan miten käy...

Lisää rästipäiviä

Päivä 11: Kenen blogi inspiroi sinua kaikkein eniten elämäntapamuutoksessasi ja miksi?
Luen moniakin inspiroivia blogeja, mutta kyllä voiton silti vie Undressed Skeleton. Blogia pitää amerikkalainen Taralynn McNitt joka päätti ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa terveellisen elämän. Tytön ennen ja jälkeen kuvat ovat uskomatonta katseltavaa ja valaa uskoa siihen, että minäkin voin vielä joskus näyttää samalta. Blogista löytyy hyviä ja terveellisiä ruokaohjeita sekä vinkkejä liikkumiseen ja ylipäänsä terveenä ja positiivisena pysymiseen. Pidän erityisesti myös siitä, että Taralynn on todellakin aivan kuten kuka tahansa meistä ja hänelläkin on päiviä jolloin ei mene syömisetkään ihan putkeen, mutta hän säilyttää kuitenkin aina positiivisen asenteen ja palaa ruotuun.

Päivä 12: Mitä syöt yleensä?
Apua. Ihan normaalia ruokaa useimmiten syön koska käyn usein yliopistolla syömässä. Kotona pyrin tekemään helppoa mutta terveellistä ruokaa, joskin tässä voisi vielä olla parannettavaa. No, ylipäänsäkin mulla kyllä on parannettavaa siinä mitä syön.

Päivä 13: Pudotatko painoa terveellisin vai epäterveellisin keinoin?
Pyrin terveelliseen laihduttamiseen, koska se on kuitenkin se tapa jolla ne kilot myös pysyvät poissa. On pakko kuitenkin tunnustaa, että aina en koe noudattavani kaikkein terveellisintä tapaa. Joten parannettavaa löytyy tässäkin! Erityisesti ruokailuaikojen säännöllisyydessä täytyisi parantaa...

Päivä 14: Millainen on tavoitekroppasi?
Tavoitekroppanani pidän sellaista jossa tunnen itse oloni hyväksi. Mutta kuvallista osviittaa voisi antaa ainakin tämän postauksen kuvat Taralynnistä :) Myös jo aiemmin siihen ihannevartalo-postaukseen laittamani kuvat erityisesti Nina Dobrevista ja Angelina Joliesta edustavat tavoitekroppiani. Sekä tietysti Kelly Osbornen Shape -lehden kansikuva kuva on aika prikulleen sellainen kroppa jonka nyt haluaisin, plus se on mielestäni saavutettavissa ja ihanan terveen näköinen!

Päivä 15: Oletko kasvissyöjä? Jos olet, onko lihasta luopuminen auttanut sinua painonhallinnassa? Jos et ole, oletko koskaan harkinnut kasvissyöjäksi ryhtymistä?
En ole kasvissyöjä, vaikka tänä syksynä olenkin syönyt esimerkiksi yliopistolla todella usein kasvisruokia. Punaisen lihan syöntiä olen kyllä vähentänyt todella paljon viime vuosien aikana, sillä olen vain huomannut etten erityisemmin siitä pidä enkä sitä kaipaakaan. Ehkä pari kertaa vuodessa syön kotikotona jotain karjalanpaistia jossa punaista lihaa on. En kuitenkaan ehkä pystyisi kokonaan siirtymään kasvissyöntiin, sillä rakastan kanaa ja rakastan myös lohta enkä pystyisi luopumaan niistä!

Päivä 16: Milloin sait ensimmäisen kerran päähäsi pudottaa painoa?
Olen jojo-laihdutellut lähestulkoon koko pienen elämäni. Ensimmäisen kerran taisin alkaa laihduttamaan jo ala-asteella (tarkempaa vuotta en kyllä muista) ja siitä lähtien se onkin ollut aina säännöllisin väliajoin mukana vähintään ajatuksissa. Muutama vuosi sitten näin itsestäni otetun kuvan ja kun näin sen kauhistuin. Noinko isoksi olin paisunut?! Sinä päivänä päätin aloittaa karkki- ja herkkulakon jota kestikin puoli vuotta, jonka aikana laihduin melkein 15 kiloa. Melko pian yliopiston alettua karkit ja herkut alkoivatkin taas maistua hieman liikaa, ja lisäksi tietysti kuvioihin tuli joissain määrin alkoholi, ja kappas, kesällä huomasin taas paisuneeni melkein samoihin mittoihin kuin silloin muutama vuosi sitten...:(

Rästipäiviä

Hupsista, vähän jäänyt noihin kuukauden kysymyksiin vastaaminen. Tuli taas pieni notkahdus tähän laihduttamiseen joka on vetänyt mielen maahan. Oon niin vihainen itselleni kun annoin taas lipsua vaikka meni jo paremmin kuin vähään aikaan oli mennyt! Oltiin tosiaan viikonloppureissulla viime viikonloppuna kavereiden kanssa ja noh, ei tullut syötyä mitenkään erityisen terveellisesti. Tällä viikolla on sitten ollut pikkujouluja peräti kolme kappaletta ja kyllähän niissä on aina jotain pientä tullut syötyä, vaikka esimerkiksi eilisillä pikkujouluilla en mielestäni vetänytkään hirveästi. Jokatapauksessa, vaa'an lukema on järkyttävän masentavaa katseltavaa, 74,6 kg. En ymmärrä mikä ihme minussa voi olla vikana, että paino pomppaa heti noin paljon jos lipsun pari päivää...Ahdistaa ja on sellainen olo että jumalauta en syö kohta mitään...Toisaalta tuosta takaisin tulleesta painosta saattaisi olla aika iso osa pelkkiä nesteitä, ja mietinkin tässä että ottaisin ensi viikon alkuun taas sen lentoemäntädieetin koska sillä saa poistettua juurikin tuota nestettä kropasta, ja silloin kun sen ensimmäisen kerran kesällä tein niin kyllä auttoi ja ne kilot eivät ole tulleet takaisin, onneksi!

Mutta niitä vastauksia! Rästipäiviä on kerääntynyt nyt aika paljon joten jos vastauksista meinaa tulla hurjan pitkät niin jaan vielä huomiselle osan...

Päivä 6: Jos ahmit, miksi teet niin?

Hyvä kysymys. Ehkä hieman tähän vastasinkin jo edellisessä postauksessani (täällä) kun kerroin eräänlaisesta kilpailuasetelmasta pikkuveljeni kanssa. Pienenä kun piti kilpailla mm. siitä kumpi saa enemmän karkkia ja muita herkkuja vetää napaansa, joten hätäpäissä piti sitten ahmia. Jotenkin mulla on valitettavasti jäänyt tämä osaksi ruokailutottumuksia ja varsinkin jos on tarjolla jotain herkkuja, päässä tuntuu vain naksahtavan ja en ajattele lainkaan sitä kuinka paljon itseasiassa syön. Usein myös tulee sellainen "hällä väliä" asenne joka johtaa sitten tuohon ahmimiseen. Saatan jopa ajatella että no eihän tämä nyt mitään haittaa että tässä nyt viikonlopun ajan mässäilen, ei se mitään haittaa. No, sitten kiroan itseni alimpaan helvettiin kun seuraavan kerran nousen vaa'alle...

Päivä 7: Tietävätkö vanhempasi, että yrität pudottaa painoa? Miten he suhtautuvat asiaan?

En ole heille mitään asiasta varsinaisesti sanonut. En asu enää kotona vanhempieni luona joten ei ole ollut tarvetta ilmoittaa asiasta. He kyllä tietävät että olen esimerkiksi hankkinut salikortin ja käynyt koko syksyn ajan salilla, eli tietävät että olen lisännyt liikuntaa. Mutta vaikka tietäisivätkin laihdutuksestani niin ei heitä varmasti haittaisi, sillä kyllähän hekin nyt sen tietävät että olen ylipainoinen ja olisi hyvä pudottaa painoa.

 

Päivä 8: Millaista liikuntaa harrastat ja miten usein?

Kuntosalilla käyntiä, combatia ja zumbaa tulee enimmäkseen harrastettua ja olen pyrkinyt käymään salilla vähintään 3 kertaa viikossa. Aina siihenkään tavoitteeseen en ole päässyt muiden kiireiden takia :( Ja varsinkin nyt joulukuussa kun salikortti ei ole voimassa (jatkuu taas tammikuussa) on suorastaan sellainen ahdistus kun ei pääse käymään salilla! Mikä on kyllä ihan uutta minulle :D Mutta mulla on pari kotitreeni-dvd:tä joita voin tehdä, toissapäivänä teinkin toisen ja oli ihan hauska vaikkakin vain 20 min, mutta senhän voi tehdä vaikka kaksi kertaa peräkkäin. Tänään ajattelin tehdä uudestaan ja ehkä perään vielä pilateksenkin :)

Päivä 9: Onko sinulle kommentoitu painostasi ikävään sävyyn?

En muista että minua olisi koskaan koulussa kiusattu painostani, mutta olen aina kokenut että esimerkiksi pojat eivät suhtautuneet minuun samalla tavoin kuin muihin, luokan laihoihin tyttöihin. Toisaalta tämäkin saattaa olla vain oman pään sisäistä spekulointia. Eniten on kuitenkin satuttanut se, että omat perheen jäsenet (no, äiti ja mummi) ovat joskus huomautelleet. Luultavasti he eivät ole ajatelleet huomauttelevan siitä pahaan sävyyn, mutta kun itsetunto on muutenkin nollan alapuolella kaikki pienetkin viittaukset tuntuvat pahalta...

Päivä 10: Mistä asiasta on ollut kaikkein vaikeinta luopua painon pudottamisen vuoksi?

En ole loppujen lopuksi luopunut kokonaan yhtään mistään, vaan yritän opetella kohtuutta. Vaikeinta on siis ehkä ollut luopua tietynlaisesta huolettomuuden tunteesta (joskin ei mulla ole koskaan oikein ollut sellaista kokonaisvaltaista huolettomuuden tunnetta ruuan suhteen).

Perhanan joulunalusaika!

JOULU.

Tuo jokaisen laihduttajan painajainen? No ainakin minulle se on. Pikkujouluja tulee joka tuutista ja tietysti tarjottavana on aina joulutorttuja, pipareita, glögiä, pullaa, suklaata ja ties mitä muuta herkkua. Eikä olla vielä edes päästy siihen itse jouluun, jolloin ei oikeastaan muuta tehdäkään kuin syödään! Yritäpä siinä sitten olla lihomatta takaisin kaikkia niitä vaivoin laihdutettuja kiloja :( 

Meillä oli muutaman kaverin kanssa eilen ensimmäiset "pikkujoulut". Leivottiin pipareita ja syötiin piparitaikinaa (ihan ykkösherkku!), oli suklaata ja suklaakeksejäkin sekä karjalanpiirakoita. Ja tietysti glögiä. En valitettavasti pystynyt vastustamaan kaikkia noita herkkuja ja pian huomasin että siinä keskustelun lomassa söin aikalailla koko ajan jotain, vaikka aivan hyvin olisi riittänyt esimerkiksi vain pari piparia! Ärsyttäää! Tänä aamuna sainkin sitten nähdä hinnan tuosta mässäilystä kun vaa'an luku oli pompannut 73,6 kg. Mun on pakko hillitä itseäni nyt joulun aikaan entistä enemmän. En kuitenkaan halua enkä pystykään kokonaan kieltäytymään kaikista joulun herkuista, mutta nimenomaan KOHTUUS on nyt se avainsana! Mun on pakko oppia syömään kohtuudella joulun herkkuja (ja no, herkkuja yleensäkin). Pitäisi aina muistaa se, että ei tarvitse niitä joulutorttuja ahtaa viittä kappaletta napaansa, yksikin riittää! Siinä ei todellakaan häviä mitään jos niitä syö vähemmän kuin muut, päinvastoin.

Tästä tulikin mieleeni eräs asia, joka varmasti on suuri syy siihen että itselläni on taipumusta tuollaiseen ahmimiseen. Mulla on pikkuveli ja kuten ehkä kaikki joilla on sisaruksia tietää, sisarusten kanssa kilpaillaan aina vähän kaikesta ja tietysti eniten siitä, kumpi saa mitäkin ja kuinka paljon. Nykyään ei tällaista enää ole veljeni kanssa, mutta selkeästi sellainen käyttäytymistapa on jäänyt elämään mussa sitten muissakin tilanteissa. Mutta siis muistan kuinka pienenä veljen kanssa tapeltiin aina juurikin siitä, kumpi saa enemmän karkkia (tai kumpi ehtii syömään enemmän karkkia) tai kumpi saa enemmän kakkua/pullaa/keksejä/ym. Aina välillä tunnistan itsessäni tällaisen paniikinomaisen kilpailun tilanteissa joissa on tarjolla paljon kaikkea herkkua, päässä naksahtaa joku ihme kytkin päälle että apua, nyt on pakko syödä kaikkea ja paljon! Nyt mun onkin kyllä muistettava noissa tilanteissa tarkastella että tuleeko mulle just tuommoinen fiilis ja osattava järkeillä itseni kanssa niin, että mun ei todellakaan tarvitse ahtaa itteeni niitä herkkuja! Se ei ole mikään kilpailu eikä todellakaan viimeinen kerta elämäni aikana kun esimerkiksi joulutorttuja saan syödä. Joulu tulee joka vuosi ja joka vuosi myöskin niitä joulutorttuja saan. Joten niitä ei tarvitse joka vuosi kuitenkaan ahtaa kyllästymiseen asti!

Huh, anteeksi tämmöinen kauhea avautuminen ja pohdinta :D Onko kenelläkään muilla tuollaista taipumusta? Muistatteko että olisitte sisarustenne kanssa kilpailleet tuolla tavalla?

PS. Maailman epäreiluinta on se, että veljeni on aina ollut ja on edelleen laihin tuntemani henkilö, ihan tosissaan sellainen kukkakeppi. Miksi oi miksi minulle ei voitu suoda sellaisia geenejä?! :(

---------

Päivä 5: Miksi haluat pudottaa painoa? Teetkö sen itsesi vuoksi?

Lyhyt ja ytimekäs vastaus: Haluan tuntea oloni hyväksi omassa kropassani, joten itseni vuoksi tätä teen. Mutta, on myös myönnettävä että kyllä teen tätä muidenkin vuoksi, koska haluan että muutkin pitävät kropastani. Ensisijaisesti kuitenkin itseni vuoksi.

30 Days - Day 4

Päivä 4: Mitä pelkäät kaikkein eniten painon pudottamisessa?
Yksinkertainen vastaus: pelkään sitä että epäonnistun taas niin kuin niin monesti ennenkin. Tässä on kuitenkin kyse pitempi aikaisesta, koko loppuelämän kestävästä elämäntapamuutoksesta ja pelkään sitä että vaikka saisinkin laihdutettua sinne tavoitepainoon, että en sitten pystykään pitämään kiloja kurissa vaan huomaan taas parin vuoden päästä olevani samassa tilanteessa kuin nyt. Sitä pelkään eniten.

30 Days - Day 3

Päivä 3: Kenen vartaloa ihailet ja miksi?

 NINA DOBREV

Hänellä on todella ihana tiimalasimainen vartalo. Hän ei ole aivan tikku vaan mukavasti muotoja ja terveen näköinen:)

MIA KIRSHNER

Mia edustaa sitten hieman toisenlaista vartalotyyppiä jota myös ihailen. Olisi ihana olla noin pikkuinen!

MILA KUNIS

Milalla on myös aivan todella ihana vartalo!

ANGELINA JOLIE
Angie on yksi suosikkinäyttelijöistäni ja yksi suurimmista motivaattoreistani. Täydellinen kroppa, vai mitä olette mieltä? 

Onhan noita oikeastaan vaikka millä mitalla, myös lähipiirissäni on ihmisiä joiden vartaloa ihailen ja saan heistä paljon motivaatiota. Tässä nyt siis kuitenkin kolme kaunotarta jotka ensimmäisenä tuli mieleen ja löysin nopeasti koneeltani hyviä kuvia heistä :) Ja tosiaan koen tuon Nina Dobrevin vartalon sellaiseksi realistiseksi motivaattoriksi, eli tuollaiseen uskon minullakin olevan oikeasti mahdollisuuksia :)

Ihailen kuitenkin terveennäköisiä vartaloita, ja useimmiten tykkään että on joitain muotoja. Tosin välillä huomaan ajattelevani jostain näyttelijästä esimerkiksi että onpa juuri ihanan laiha ja itsekin haluaisin olla noin laiha, ja sitten joku toinen sanookin että kyseinen tyyppihän on ihan sairaalloisen laiha, anorektikko! Silloin sitä aina vähän herää ajattelemaan että millaisia vartaloita sitä oikein ihannoikaan ja kuinka välillä tuntuu että on itsekin tullut hieman sokeaksi sille, mikä on vielä terveellisen ja elinvoimaisen näköinen vartalo ja mikä ei.

Anteeksi tästä kilometripostauksesta :D

30 Days - Day 2

Päivä 2: Oletko tyytyväinen pituuteesi?
- Olen siis vajaa 162 cm pitkä ja silloin joskus teininä kun pituuskasvu pysähtyi niin harmitti että näinkö lyhyeksi sitä jäin. Mutta nykyään ei 99,9% ajasta harmita ollenkaan että olen näin lyhyt. :) Yletän kuitenkin suunnilleen kaikkialle ihan hyvin :D Ainoastaan ehkä festareilla ja keikoilla harmittaa että ei meinaa aina oikein nähdä lavalle. Mutta tosiaan, suurimman osan ajasta olen ihan tyytyväinen pituuteeni. Voipahan huoletta käyttää vaikka kuinka korkeita korkoja ilman että tuntee itsensä "liian pitkäksi" :D

30 Days - Day 1

Ajattelin minäkin nyt lähteä mukaan tähän kolmenkymmenen päivän haasteeseen, eli joka päivälle on jokin kysymys johon pitäisi vastata. Tuleepahan vähän säännöllisyyttä tähän blogiin kun meinaa välillä venähtää postaustauot melko pitkiksi (tällä viikolla olen tosin näköjään innostunut taas päivittelemään useammin, hyvä minä! :D).

Päivä 1: Tietosi (Ikä / Pituus / Paino / Vyötärö / Lantio / Reisi / Paitakoko / Housukoko / Lähtöpaino / Tavoitepaino? - 22v. / n. 161,7 cm / 73 kg / 90 cm / 105 cm / v. reisi 63cm, o. reisi 62cm / 40-42 / 42-44, L-XL / Blogin alussa 76,3 kg / 55 kg

P.S. Olen aiemmin kirjannut ylös mittoja tänne, ja näköjään on jonkin verran senttejä lähtenyt! Esim. vyötäröltä näköjään 6 senttiä! Lantioltakin pari senttiä :) Harmittaa toisaalta ettei reisistä näköjään ole lähtenyt vielä yhtään ja ne ovat nimenomaan se kohta kropassani jota aivan ehdottomasti haluaisin pienemmiksi :( Onko teillä vinkkejä kuinka saada reidet pienemmiksi? Olen omasta mielestäni kyllä treenannut niitä kovasti...

73,0!!

Jes, tänä aamuna vaaka näytti tasan 73 kiloa! Vihdoinkin, pitkän tauon jälkeen, saan taas vetäistä raksin ruutuun tuonne oikeaan palstaan :) Huomenna voiskin vaaka näyttää jo 72 alkavaa lukua ;)

Tänään luvassa vielä combat! Siinä onkin vaihtunut ohjelma, ja uusi ohjelma onkin ollut tosi rankka. Mutta ainakin hiki lentää ja kaloreja kuluu ;)

Mä en olekaan tänne mun syömisiä hirveesti kertoillu, mietin että mitenköhän paljon teitä kiinnostaa lukea semmoista? Eilen käytiin kaverin kanssa Raxissa syömässä, mutta puhuttiin just että Rax on siinä mielessä ihan hyvä tuommoinen pikaruokaravintola koska siellä saa syödä sitä salaattiakin niin paljon kuin napa vetää, tai vaikka pelkästään salaattia! Itsekin loppujen lopuksi eilen söin vain kaksi melko pientä pitsa slicea, täytin vatsaani enimmäkseen salaatilla, ananaksella, herneillä, tonnikalalla, fetalla ym. Salille kyllä menin sitten pian syönnin jälkeen kun oli ruoka vähän laskeutunut ensin :)

Tänään ajattelin tehdä jonkun hyvän munakkaan jääkaapin sekalaisesta sisällöstä!

Blogger ärsytystä!

Onko kellään muulla ollut ongelmia Bloggerin kanssa viime aikoina? Mulla häviää osa lukemistani blogeista siitä lukulistalta, ihan sairaan ärsyttävää! Onko tää nyt joku yleisempi probleema vai kuseeko mulla joku juttu nyt tääl?! :D

/EDIT. Hahah, heti kun olin postannut tämän niin kaikki lukemani blogit ilmesty takas listalle :D Mutta oon varma ettei ongelma ollut vielä tässä...eiköhän ne sieltä taas häviä jonnekin...

Kelly Osbourne

Yksi suurimmista innoittajista tällä hetkellä on kyllä uskomattoman paljon hoikistunut Kelly Osbourne! Seurasin joskus aikoinaan sitä The Osbournes tosi-tv sarjaa ja kyllä kun muistelee sen aikaista Kellyä ja vertaa tähän nykyiseen kaunottareen, niin kyllä antaa puhtia itsellekin! Kelly näyttää siltä että on todellakin viimein löytänyt itsensä ja nauttii uudesta hoikemmasta elämästään. Hyvä Kelly!

Maanantai motivointia!

Tais iskeä joku alitajuinen kapina tuota ensilunta kohtaan kun automaattisesti tuli valittua tällaisia kesäisiä rantakuvia motivoimaan tätä alkavaa viikkoa :D

Mä en ole yhtään talvi-ihminen. VIHAAN kylmyyttä ja erityisesti lunta. Kylmyydenkin vielä kestäisin,

mutta toi lumi sais kyllä painua jonnekin...Lumi ja jää, niitä vihaan eniten talvessa.

Lumen takia liikkuminen paikasta A paikkaan B vaikeutuu ihan hirveesti (en siis todellakaan omista autoa),

onhan se hyvä lähtee sillä pyörällä polkemaan ja loppujen lopuksi taluttaa se koko matka, koska sitä lunta on niin maan perkeleesti ettei polkeminen yksinkertaisesti onnistu! ARGH. Koitan sinnitellä joululomaan asti, mutta joulun jälkeen kyllä ehkä hankin sen bussikortin, vaikka ainahan se on liikuntaa se pyöräileminen/käveleminenkin, mutta kyllä talvella kun pitää raahautua yliopistolle niin se mukavuus ehkä vie loppupeleissä voiton. Viime talvena koin nimittäin niin monesti ne aamut kun katuja ei ollu viel ees aurattu ja siel no se joku kaksi metriä lunta ja piti siellä tarpoo kuin jossain mannerjäätiköllä hirveessä tuulessa ja tuiskeessa, ja kun pääsi lopulta yliopistolle ja näytti ihan lumiukolta jolla oli mustat silmät kun kaikki ripsarit valui pitkin poskia...huoh. VIHAAN.

No joo, anteeksi avautuminen. Onko meitä muita talven vihaajia vai onko kaikki silleen jeejeeluntajajäätäjajoulu<3<3<3<3<3<3<3<3<3 :D

73,3

Ai että tää viikko on kyllä mennyt hyvin! Tänään aamupaino näytti tuota 73,3 kg ja sai kyllä hymyilemään! Ihan mahtavaa! Tässä on nyt vielä puolisentoista viikkoa aikaa pudottaa paino sinne 72 kiloon, ja vaikka nyt en sit ihan siihen tasan 72 kg pääsisi, niin aivan varmasti marraskuun lopussa vaa'an luku alkaa sillä seiskakakkosella! Tuli mitä tuli! 

Mietinkin tässä jo seuraavaksi sitten että joulukuun tavoitteena saisi olla sitten se 70 kg. Mutta ei nyt vielä kiirehditä edelle, päivä kerrallaan. Musta kuitenkin tuntuu että tommoinen kahden kilon painon pudotus kuukaudessa voisi olla semmoinen sopivan realistinen tahti ottaa nyt tavoitteeksi tästä eteenpäin.

Tää on aivan törkeen ihana kuva, eikö?! Todella inspiroiva.

Eilen tuli lähettyä vähän extempore Rumaan bailaamaan. Piti mennä ihan vain istuskelemaan parin tyttökaverin kanssa yhden kotiin jauhamaan paskaa mutta sitten innostuttiinkin lähtee tanssimaan. Vaikka joinkin pari vodkatuoremehua en ollut kuitenkaan humalassa mikä oli tosi hyvä, koska tänään on pitänyt olla tosi ahkera ja kirjoittaa yllätysyllätys kandia! Oli kyllä hirveen kiva olla tuolleen pienellä tyttöporukalla liikenteessä (yleensä matkassa on aina hirveen iso porukka niin tyttöjä kuin poikiakin) ja tanssia niin että hiki tuli. Urheilun kannalta tuli siis vähän otettua sekin ;)

Nyt jatkan taas tota akateemisempaa kirjoittamista, päätin ottaa tämmösen pienen tauon ja tulla päivittelee. Ja jäin nyt tuijottaa tota kuvaa! Oikeesti, täydellinen vartalo!

73,6

No huh, ei se eilinen iltasyöpöttely sitten onneksi vaikuttanutkaan niin paljon kuin mitä pelkäsin. Vaaka näytti aamulla 73,6 kg! Nyt vajaa pari tuntia tehokasta kandikirjoitusta ja sitten combattiin!

Tää kuvastaa täydellisesti akateemisen kirjoittamisen prosessia :D

Kuulumisia

Ai että vihaan otsikointia. Pahoittelut siis aina näistä mun tosi hienoista ja kekseliäistä otsikoista :D Aaanyway. Viikko sitten olen viimeksi postaillut, hups. Mutta eipä tässä kyllä kummempia ole tapahtunutkaan. Paino on nyt ollu pääsääntöisesti aamuisin 73 kg puolella, heitelly välillä 73,4-73,8 kg. Tänään on tosin tässä illalla tullut taas mässytettyä kaikkea ylimääräistä (munhan ei siis pitäisi syödä iltaisin enää...yritän nyt tosissani parantaa tässä asiassa!), joten enpä ihmettelisi jos huomenna aamupaino on pompannut taas sinne 74 kg :( No mutta, pitää sit taas ottaa itteään niskasta kiinni. Ja huomenna onkin sit combat taas!

Liikunnoista sen verran, että esimerkiksi viime viikolla en valitettavasti ehtinyt käymään jumpassa kuin kerran. Joululomaa kun lähestytään niin on aivan jumalaton määrä kaikkia palautettavia esseitä, plus se kaikista suurin työ on ollut kandin kirjoittaminen. Lähdekirjallisuuden lukeminen, muistiinpanojen tekeminen ja nyt vihdoin se itse kirjoittaminen on vieny aivan saatanasti aikaa (pardon my French), eikä helpota ennen ensi viikon tiistaita, jonka jälkeen voin ehkä päiväksi hengähtää ja sit pitää alkaa paahtaa kaikkia muita kouluhommia joita oon ehkä semisti laiminlyönyt. Tällä viikolla kuitenkin kävin tiistaina salilla, huomenna torstaina on tosiaan combat ja perjantaina vakaa aikomus ehtiä zumbaan. 

Vielä täytyy kiristää että saan kuukauden tavoitteen toteutettua, eli painon täytyy pudota vähintään sinne 72 kiloon. On tässä vielä, itseasiassa tasan kaksi viikkoa aikaa ja mä aion onnistua!!

Motivoivia kuvia