sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Nyt ei mee niinku pitäs.

Pahoittelen jo etukäteen että nyt saattaa tulla aika negatiivinen postaus, mutta kun pakko päästä jonnekin purkamaan tätä ärsytystäkin. Ja ei vaan aina voi olla niin happy-happy-joy-joy. 

Okei, just tällä hetkellä on aika pitkälti tämmönen fiilis:


Mä olen raatanut koko viikon niska limassa, urheillut ja syönyt suht hyvin (repsahduksia on sattunut, mutta periaatteessa päivittäinen kalorimäärä on pysynyt aisoissa ja aina on jäänyt kalorivajetta vähintään 500 kcal), ja niin, mikä on mun palkkio tästä? Paino on koko viikon ollut reilu 74 kiloa ja tänä aamuna se oli jopa tasan 75!!!! Mua suututtaa niin paljon, niin uskomattoman paljon. Tekis mieli vetää jotkut hullut itkupotkuraivarit mutta pitäpä se tietysti auttais, ei mitään. Tuntuu vaan niin uskomattoman turhalta koko touhu...On sellainen toivoton olo, kun en oikein tiedä että miten tästä pitäisi jatkaa. Selkeesti mun kroppa on nyt jollain säästöliekillä tai jotain, enkä oikein tiedä kuinka pääsisin siitä eroon :(

Pikaisen googlettelun tuloksena neuvottais että pitäis jonku pari viikkoa nyt syödä oikein kunnolla, siis melkeinpä mättää ruokaa, jonka ainaka paino voi tietysti nousta sen 1-3 kiloa. Sen jälkeen pitäisi sitten vähentää päivittäistä kalorimäärää jollain 200-300 kalorilla, mutta ei niin pieneksi kuin mitä se on ollut silloin kun kroppa on ollut säästöliekillä. Mä en oo koskaan ollut hyvä vahtaamaan kaloreita, jotenkin tuntuu uskomattoman vaikeelta aina tietää kaiken kalorimääriä, esimerkiksi yliopistolla syödessä: mistä hitosta minä tiedän paljonko se ruoka siellä sisältää kaloreita?! Ja yliopistoruokailu kuitenkin opiskelijalle on aika tärkeä ja edullinen, eli kyllähän siellä koittaa käydä aina syömässä kun vain mahdollista.

Rasittavaa. En tajua miten tää on nyt näin vaikeeta. Aiemmin paino on lähtenyt tippumaan erittäin tasaista vauhtia hyvinkin pienillä muutoksilla, kuten lopettamalla karkkien syönnin jne. Nyt kaikki tuntuu miljoona kertaa vaikeammalta, ja se tietysti masentaa.

En kuitenkaan halua luovuttaa! Haluan laihtua, haluan saada unelmieni vartalon ja hyvän itsetunnon! En halua joutua piilottelemaan vatsaani ja reisiäni kaiken maailman kaapujen alle. Olo on vain aika neuvoton tällä hetkellä. Huomenna alkaa kuitenkin uusi viikko ja otan nyt tavoitteeksi että saisin joka päivä 1500 kcal. Katsotaan olisiko sillä muutoksella mitään vaikutusta. Kokeilen tätä koko ensi viikon, jos ei tule muutoksia, niin kokeilen vaihtaa päivittäistä kalorimäärää joka päivä, 1000 kcal, 1100 kcal, 1200 kcal, 1300 kcal, 1400 kcal, 1500 kcal ja 1000 kcal jne. Katsotaan mikä toimii. Ja liikuntaa aion tietysti harrastaa normaalisti.

Jos teillä on antaa vinkkejä ja omakohtaisia kokemuksia  tällaisesta tilanteesta niin kuulisin niitä mielelläni! :)


2 kommenttia:

  1. kärsivällisyyttä, odottavan aika on helvetin pitkä etenki jos keskittyy vahtaamaan vaa'an lukemia. yritä nauttia liikunnasta, mutta yhtälailla myös ruoasta!

    VastaaPoista
  2. Heta, niinpä, pitäs olla kärsivällinen mutta kärsivällisyys ei oo koskaan lukeutunu mun parhaisiin ominaisuuksiin :D Kuten sanottu, en kuitenkaan aio luovuttaa vaan pusken eteenpäin, toivottavasti se vaa'ankin lukema alkaa jossain vaiheessa seurata perästä!

    VastaaPoista

Bloggaaja ilahtuu kommenteista! :)