Sunnuntain masistelusta ei enää ole jälkeäkään ja olen taas hurjalla motivaatiolla liikkeellä!
Päätin ottaa tavaksi aina seuraavan päivän ruokasuunnitelman laatimisen ja jo näin yhden päivän jälkeen (tein siis sunnuntai-iltana suunnitelman maanantaiksi ja eilen illalla täksi päiväksi) voin sanoa että tuntuu hyvältä. Tuntuu, että on paljon helpompi syödä vain sen mitä tarvitsee, eli helpompi välttää kaikkia ylimääräisiä houkutuksia, kun on laatinut suunnitelman että mitä syö milloinkin. Myöskin kun suunnittelee seuraavan päivän ruokailut etukäteen, ei iske sellaista valinnanvaikeutta tai "en keksi mitä syödä, joten syönpä sitten pitsaa" -hetkiä. Mulla on ainakin heti ollut jotenkin parempi ja rennompi fiilis kun tietää tarkalleen mitä syön aamupalaksi, lounaaksi, välipalaksi jne. :) Maailma ei kuitenkaan kaadu siihen jos jonkin ruoka-aineen vaihdan suunnitelmassa hetken mielijohteesta, kunhan vaihdot olisivat suunnilleen "samanarvoisia" ja päivän kokonaissaldo pysyy kuosissa.
Esimerkkinä nyt vaikka maanantain ruokasuunnitelma näytti tältä:
Aamupala: 1 täysjyväpaahtoleipä, vettä
Lounas: Kasvissosekeitto, raejuusto n. 1dl, lasi maitoa
Välipala: banaani
Illallinen: Lihapullat 7 kpl, miniporkkanoita, vettä
Iltapala: Mangosose
Tuo oli siis alkuperäinen suunnitelma, mutta iltapala vaihtui pieneen kaakaovanukkaaseen ja kahteen hapankorppuun. Sinänsä kaloreitahan tuli enemmän kuin tuosta mangososeesta olisi tullut, mutta mulla oli ihan kamala nälkä ja kuitenkin päivän kalorit pysyivät ihan hyvin kuosissa :) Ja mun mielestä ei oo hyvä että tuntee nälkää silloin kun laihduttaa, koska sit vaan saattaa sortua ahtamaan ittensä ihan täyteen jossain vaiheessa. Eilen tuli myös liikuttua kuitenkin ihan kivasti. Alunperin piti olla lepopäivä, mutta sitten jouduinkin seikkailemaan kävellen metsästämässä yhtä pakettia ja siitä tulikin yllättäen sitten sellainen reilun tunnin kävelylenkki :D Päivän tuloksena paino tippui 700 grammaa! Ei huonommin siis :)
Olen sitä mieltä, että suunnittelet ja ajattelet liikaa. Toivon että pysyt nyt tavoitteissasi, mutta helposti tapahtuu epäonnistumisia, jos on itselleen liian ankara.
VastaaPoistaItselläni on samanlainen painon pudotus projekti meneillään, mutta en ole täysin luopunut herkuista. Juon joka päivä muutaman kerran kaakaota ja syön sen lisäksi suklaapatun (tai otan vanukkaan) ja pudotan silti viikossa sen kilon tai puolitoista (mikä on ihan normaali painon pudotuksen vauhti).
Lisäksi rakastan perunamuusia ja pastaa, enkä tule niistäkään koskaan luopumaan!
Herkkujahan saa kyllä syödä vaikka joka päivä kohtuudella, mutta pitää muistaa liikunta! Eli syödä saa, kunhan muistaa myös liikunnan tärkeyden!
Liikunnaksikin riittää kiireisinä päivinä vaikka puolen tunnin ulkoilu ilman sen kummempia spurtteja.
Eli vähempikin riittää ja ihmisiähän me kaikki vaan ollaan, ei koneita. Elämää ei pidä ottaa liian vakavasti vaan jokaisesta päivästä pitää osata nauttia! :)
Vau, sullapa tippuu hyvin paino! En tiedä onko mun kropassa ihan jotain vikaa (aineenvaihdunta tmv.) kun paino ei vain lähde laskemaan toivottua vauhtia vaikka mitä tekisin?!
PoistaOmasta mielestäni en kyllä loppujen lopuksi arkipäiväisessä elämässäni ajattele tai suunnittele liikaa syömisiäni. Juuri eilen ruokailusuunnitelmasta poiketen kävin muutaman kaverin kanssa Arnold'sissa ja söin donitsin. Siihen päälle napostelin vielä leffassa hunajapaahdettuja manteleita (onhan ne ehkä himpun verran terveellisempi vaihtoehto tietysti kuin suklaa tai karkit). En ole myöskään tuntenut mitään suunnatonta morkkista tästä herkuttelusta, sillä muuten olen koko viikon syönyt mahdollisimman terveellisesti. Lisäksi vielä tänä aamuna punnituksessa näytti että paino oli laskenut eilisen herkuttelusta huolimatta!
Olen myös koittanut aina joka päivän ruokasuunnitelmaan laittaa välipalaksi jonnekin väliin jotain hyvää, kuten vaikkapa suklaavanukkaan :) Kaakao on mulle myös niin suuri rakkaus etten kyllä siitäkään ole pystynyt luopumaan, joten useimmiten aamupalalla juon mukillisen :D
Mietit että miksei paino lähde putoamaan. Aluksihan se on niin, että paino putoaa ns. "vauhdilla" kun nesteet lähtee kiertämään ja sen jälkeen koittaa taantuma-vaihe, jolloin paino saattaa pysyä pitkäänkin samana ennenkuin lähtee taas putoamaan. Mietin että sulla saattaa olla juuri nyt tuo taantuma vaihe meneillään. Eli ei siis kannata huolestua. :)
VastaaPoistaKaikista turvallisin neuvo on, että oli paino ja elämäntilanne mikä tahansa niin muistaa aina liikunnan ja ravinnon tärkeyden.
Aina ei ole mahdollista lähteä salille tai ohjatuille tunneille, joten tämmöisinä kiireisinä päivinä on muistettava pitää hyötyliikunta mielessä kulkemalla hissin sijaan portaista, kävellä auton sijaan niin moneen paikkaan kuin mahdollista ja lähteä raskaan päivän päätteeksi vaikka puolen tunnin kävelylenkille, joka ei paljoa ole elämästä pois. Näinkin pienet asiat tukevat terveyttäsi ja hyvinvointiasi, eikä morkkiskaan ole niin suuri, jos ei ole ehtinyt muuten harrastaa liikuntaa.
Ravinnon kanssa sama juttu, että aina ei ole mahdollista käyttää tiettyä kaavaa. Itsekin laihduttajana tiedän kyllä mitä "ei saisi" syödä, mutta juuri eilen mulla oli selvät suunnitelmat mitä haluan tulevina päivinä syödä. Halusin syödä pitkästä aikaa spagettia ja otin hyllystä vaalean pastan sijaan tummaa pastaa. Jauhelihan kanssa ei ole niin väliä, mutta otin silti kevyt jauhelihan. Pastakastikepurkeissa en kummemmin katsellut energian, rasvan ja hiilihydraattien määrää vaan otin sen mitä makua eniten mieli teki. Ensimmäistä kertaa mun teki mieli myös raejuustoa ja kananmunaa, joista en ole koskaan välittänyt! Käytin siis mielikuvitusta ja ymmärsin, että raejuusto sopii melkein kaikkien ruokien kanssa yhteen ja kananmunaa voi viipaloida leivän päälle. Niimpä nekin tarttuivat mukaan. Vanukashyllystä otin yhden pienen lastenvanukkaan, sillä olen tottunut että ruuan jälkeen on myös jotakin jälkiruokaa. Karkkihyllyssä meinasin sortua suklaapatukkaan, mutta sitä varten mulla on kotona kaakaota, että voin korvata suklaanhimoa sillä. Jos siis mulla ei olisi kaakaota, vaan korvaisin himoni suklaapatukalla niin tällöin juoksisin monta kertaa päivän aikana hakemassa kaupasta suklaata, sillä en ikinä viitsi ostaa kuin yhden patukan kerrallaan uskoen sen riittävän, mutta suklaapatukka kun on nopeasti syöty ja sitä on pakko saada aina lisää ja lisää, niin siihen tulee helpommin riippuvaisuus. Ainakin itselleni on käynyt näin! Kaakaojauhe taas odottaa aina tarpeen vaatiessa uskollisena ystävänä kiltisti kaapissa.
Pointtina tässä nyt se, että kuuntelin omaa kehoani mutta pidin silti järjen mukana touhussa. Jokainen varmasti tietää, että jos ostoskori on täynnä pelkkiä herkkuja tai toiseen ääripäähän pelkkää salaattia, niin se ei ole pidemmän päälle kovin järkevää. Mutta minä annoin itselleni luvan kunnon ruokaan ja myös herkutteluun (kohtuudella). Jos löytää sen kultaisen keskitien, niin se on tärkeintä.
Toivottavasti sulle oli edes vähän apua näistä vinkeistä ja mun omista kokemuksista, kerron niitä myöhemmin myös mielelläni lisää tai sanon mielipiteeni asioista, jos kaipailet toisen ihmisen näkökulmaa mukaan.
Meidän lukijoiden tarkoituksenahan on tsempata ja olla tukena myös huonoina aikoina. :)
Niin ja jos saan esittää toiveita, niin olisi hienoa ja mielenkiintoista jos laittaisit joku kerta sellaisia vartalokuvia joista huomaa edistyksen. Esimerkiksi vaikka tavoitehousut ennen, puolivälissä ja jälkeen jalassa - kuvia. Tai muuten jos on vartalossa tapahtunut muutoksia ja eron huomaa, niin tänne vaan! Mutta muista tosiaan oma yksityisyytesi ja et tietenkään tee sellaista mikä ei susta tunnu oikealta. Ja aina voi ottaa myös sellaisia kuvia, joissa ei kasvot näy. Mutta mieti asiaa. Ajattelin että sellainenkin motivoisi, kun huomaa kuinka hyvin on edistystä tapahtunut ja kuvista yllättyy itsekin. :)
Kiitos hurjan pitkästä kommentista ja hyvistä vinkeistä! Tuo on kyllä niin totta että arkiset pienet valinnat ovat iso osa laihduttamista ja terveellisempää elämäntyyliä, se että pyrkii valitsemaan sen terveellisemmän vaihtoehdon kuten esimerkiksi vaalean pastan sijaan tummaa jne.
PoistaMulla on tosiaan ihan hirveen monta kuukautta jo paino junnaillu edes takas 73-74 kg välillä mikä kieltämättä masentaa välillä ihan hirveesti. Mutta oon onneksi saanut aika hyvin aina tsempattua itseäni jatkamaan vaikka tuntuukin välillä toivottomalta. Ja tottakai tää blogi ja lukijat auttaa siinä tsemppaamisessa!♥
Olen itseasiassa räpsäissytkin jonkunlaiset "aloituskuvat" tuossa jouluna (vaikka onhan tää laihdutusproggis käynnistynyt jo kesällä, heheh) mutta en koe että vielä olisi tapahtunut mitään merkittävää muutosta että viitsisi postata ennen-jälkeen kuvia vielä. Viimeistään sitten siinä vaiheessa kun kiloja on karissut ihan kunnolla, sanotaan nyt vaikka jonnekin tuonne 65 kilon hujakoille niin voisin ottaa uudet kuvat ja sitten laittaa vertailua :)